Innovaatioyhteenliittymillä pyritään vahvistamaan Euroopan innovointikykyä tehostamalla innovointia yhteistyöllä ja tiedonkululla korkeakoulutuksen, ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen sekä laajemman sosioekonomisen toimintaympäristön, myös tutkimuksen, keskuudessa.

Niillä pyritään myös tehostamaan uusien taitojen tarjontaa ja puuttumaan osaamisen kohtaanto-ongelmaan suunnittelemalla ja luomalla uusia korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia, joilla tuetaan aloitteellisuuden ja yrittäjähenkisyyden kehittämistä EU:ssa.

Toiminnon Tavoitteet

Näillä kumppanuuksilla toteutetaan yhtenäinen ja kattava alakohtaisen tai monialaisen toiminnan kokonaisuus. Toiminnan olisi oltava mukautettavissa tietämyksen tulevaan kehitykseen kaikkialla EU:ssa.

Innovoinnin tehostamiseksi niissä keskitytään osaamisen ja taitojen kehittämiseen. Ennen kaikkea digiosaamisen merkitys on kasvanut kaikissa työprofiileissa koko työmarkkinoilla. Lisäksi kiertotalouteen siirtymistä ja talouden viherryttämistä on tuettava mukauttamalla pätevyysvaatimuksia ja kansallisia opetussuunnitelmia vihreän osaamisen ja kestävän kehityksen edellyttämien uusien ammattitaitotarpeiden mukaisiksi. Digitaalinen muutos ja vihreä siirtymä edellyttävät myös uusien teknologioiden nopeampaa käyttöönottoa etenkin erittäin innovatiivisilla syväteknologia-aloilla kaikilla talous- ja yhteiskuntasektoreilla.

Innovaatioyhteenliittymien tavoitteet voidaan saavuttaa tekemällä hakemus toisen tai kummankin seuraavan kategorian mukaisesti (organisaatio voi olla hakijana useissa hanke-ehdotuksissa):

Kategoria 1: Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät

Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät ovat transnationaalisia, järjestelmällisiä ja tulosjohteisia hankkeita, joissa kumppaneilla on yhteiset tavoitteet ja ne tekevät yhteistyötä innovoinnin, uusien taitojen, aloitteellisuuden ja yrittäjähenkisyyden edistämiseksi.

Niillä pyritään edistämään innovointia korkeakoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, yrityksissä ja laajemmassa sosioekonomisessa toimintaympäristössä. Tähän sisältyy vastaaminen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestörakenteen muutokseen, digitalisaatioon, murroksellisen uuden (syvä)teknologian, kuten tekoälyn, kehittymiseen ja työllisyyden nopeisiin muutoksiin sosiaalisten innovaatioiden ja yhteisöjen selviytymiskyvyn sekä työmarkkinoiden innovaatioiden avulla.

Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät kokoavat yhteen yrityksiä ja sekä korkeakoulutuksen että ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tekemään yhteistyötä kumppaneina. Ne toimivat yhdellä tai useilla talouden aloilla, niillä luodaan luotettavia ja kestäviä suhteita, ja ne osoittavat innovatiivisen ja transnationaalisen luonteensa kaikilla osa-alueilla. Vaikka jokaisessa kumppanuudessa on oltava mukana vähintään yksi ammatillisen koulutuksen ja yksi korkeakoulutuksen organisaatio, kumppanuudet voivat koskea joko molempia tai vain toista näistä koulutuksen aloista. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen organisaatioiden yhteistyön olisi oltava merkityksellistä ja hyödytettävä kumpaakin alaa.

Yhteenliittymillä on yksi tai useampia seuraavista tavoitteista:

• Edistetään uusia, innovatiivisia ja monitieteisiä lähestymistapoja opetukseen ja oppimiseen; edistetään koulutuksen suunnittelua ja toteutusta, opetusmenetelmiä, arviointimenetelmiä, oppimisympäristöjä ja/tai uusien taitojen kehittämistä koskevaa innovointia.
• Tuetaan syväteknologia-alojen taitojen kehittämistä; tuetaan Euroopan innovointikapasiteettia laajentamalla näiden uusien, murroksellisten teknologioiden osaajareserviä.
• Edistetään yrityshautomoiden perustamista koulutuslaitoksiin joka puolella Eurooppaa.
• Edistetään yritysten yhteiskuntavastuuta (esimerkiksi yhdenvertaisuutta, osallisuutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa, ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä).
• Edistetään aloitteellisuutta ja yrittäjäasennetta, -henkisyyttä ja taitoja oppijoiden, opetushenkilöstön ja muiden työntekijöiden keskuudessa yrittäjyysosaamiskehyksen (EntreComp)¹  mukaisesti.
• Parannetaan koulutusjärjestelmillä kehitettävien ja varmennettavien taitojen laatua ja merkityksellisyyttä (mukaan lukien uudet taidot ja taitojen kohtaanto-ongelman ratkaiseminen).
• Helpotetaan tiedonkulkua ja tietämyksen yhteistä hankkimista korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, tutkimuksen, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä.
• Luodaan ja tuetaan tuloksellisia ja tehokkaita korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, jotka ovat verkostoituneita ja osallistavia ja edistävät innovointia.

Kategoria 2: Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymät (blueprint-yhteenliittymät)²

Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymien tarkoituksena on luoda uusia strategisia lähestymistapoja ja yhteistyötä konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi ammattitaitojen kehittämiseksi – sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä – alueilla, jotka toteuttavat jotain kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi laaditun Euroopan osaamisohjelman eli osaamissopimuksen (Pact for Skills) merkittävää toimea. Osaamissopimuksen päätavoitteena on aktivoida ja kannustaa kaikkia asianomaisia sidosryhmiä toteuttamaan konkreettisia toimia työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutuksen järjestämiseksi yhdistämällä toimia ja perustamalla kumppanuuksia myös EU:n tasolla, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin, tukea vihreää ja digitaalista siirtymää sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia osaamis- ja kasvustrategioita. Sen vuoksi alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymien tuotokset, kuten alakohtainen osaamista koskevan tiedon hankinta, osaamisstrategiat, ammattiprofiilit, koulutusohjelmat ja pitkän aikavälin suunnittelu, muodostavat tärkeän panoksen osaamissopimukseen liittyneiden ekosysteemipohjaisten laajamittaisten kumppanuuksien työhön.

Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymillä pyritään korjaamaan työmarkkinoiden osaamisvajeita, jotka haittaavat kasvua, innovointia ja kilpailukykyä tietyillä sektoreilla tai alueilla. Niillä pyritään saamaan aikaan sekä lyhyen aikavälin toimenpiteitä että pitkän aikavälin strategioita. Näitä yhteenliittymiä toteutetaan Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa³  määritellyissä 14:ssä teollisuuden ekosysteemissä (ks. kelpoisuusperusteet).

Laajamittaiset osaamissopimukseen perustuvat kumppanuudet ekosysteemeissä pohjautuvat alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevaan suunnitelmaan (blueprint). Näin ollen kategoriaan 2 kuuluvat yhteenliittymät tukevat osaamissopimuksen mukaisten sitoumusten toimeenpanoa kehittämällä alakohtaisia osaamisstrategioita. Strategioilla on vähennettävä järjestelmällisesti ja rakenteellisesti osaamisvajeita ja -puutteita sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuutta ja varmistettava osaamisen asianmukainen laatu ja taso. Alakohtaisten osaamisstrategioiden täytyy sisältää selkeitä toimenpidekokonaisuuksia, välitavoitteita ja hyvin määritettyjä tuotoksia, joiden tavoitteena on saada osaamisen kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan ja tukea osaamissopimuksen mukaisten ekosysteemipohjaisten laajamittaisten osaamiskumppanuuksien yleistä toteuttamista. Yhteenliittymien tavoitteena on luoda perusta näille osaamiskumppanuuksille ja määritellä etenemisreitti, jota on tarkoitus jatkaa hankkeen toteuttamisen jälkeen.

Blueprint-yhteenliittymissä hyödynnetään osaamistarpeista saatavilla olevia tietoja ja tuetaan transnationaalisen ammatillisen koulutuksen sisällön suunnittelua ja toteuttamista sekä opetus- ja koulutusmenetelmiä, jotta ne otetaan nopeasti käyttöön alue- ja paikallisella tasolla ja uusia kehittymässä olevia ammatteja varten. Sen vuoksi yhteenliittymien olisi perustettava ehdotuksensa työhön, jota nykyisin tehdään ammatillisen koulutuksen huippuyksiköissä⁴ , älykkään erikoistumisen strategioita toteuttavilla alueilla⁵ , eurooppalaisissa klusterikumppanuuksissa⁶  sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöissä⁷ , jotka toimivat samassa teollisuuden ekosysteemissä.

Hanke-ehdotuksiin olisi sisällyttävä sellaisten ammatillisten täydennyskoulutusohjelmien suunnittelu, joilla vastataan työikäisten kiireellisiin osaamistarpeisiin. Hanke-ehdotuksiin olisi myös sisällyttävä uusien ammattiprofiilien kehittäminen ja niihin liittyvät tutkinnot, joiden olisi katettava ammattitutkintotasot (EQF-tasot 3–5) ja korkea-asteen tasot (EQF-tasot 6–8). Lisäksi hanke-ehdotuksiin olisi sisällyttävä niihin liittyvien opetussuunnitelmien ja kyseisiin tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien suunnittelu.

Kussakin hankkeessa on oltava mukana kumppaneina sekä ammatillisen koulutuksen alalla että korkeakoulutuksen alalla toimivia organisaatioita ja työmarkkinatoimijoita. Niissä olisi mieluiten oltava mukana myös toimintapolitiikasta vastaavia elimiä, sertifiointiviranomaisia sekä Euroopan tason alakohtaisia järjestöjä ja teollisuuden edustajia.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi Hakea Innovaatiokumppanuutta?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta kategoriaa 1 – Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (Kuka voi hakea?)

Hakijoiden (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan) on oltava 

• julkisia tai yksityisiä organisaatioita 
  • korkeakouluja,
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjiä,
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostoja,
  • pieniä ja keskisuuria sekä suuria yrityksiä (mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset),
  • tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä,
  • paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia julkisyhteisöjä,
  • koulutus- ja nuorisoaloilla toimivia organisaatioita, koulutus- tai
  • nuorisoalan organisaatioita tai yrityksiä
  • edustavia välittäjäorganisaatioita, akkreditointeja, sertifiointeja tai tutkintojen tunnustamisia tai
  • tutkintoja myöntäviä elimiä,
  • kauppa- ja teollisuuskamareja, käsiteollisuus- tai muita työntekijöitä edustavia järjestöjä,
  • Euroopan tason tai kansallisia työmarkkinaosapuolia,
  • sairaaloita tai muita hoitolaitoksia,
  • mukaan lukien pitkäaikaishoito, koulutuksesta tai työllisyydestä alueellisella tai kansallisella tasolla
  • vastaavia viranomaisia,
  • työvoimapalveluja,
  • kansallisia tilastokeskuksia,
  • elinkeinoelämän kehittämisvirastoja,
  • alakohtaisia järjestöjä tai ammattijärjestöjä,
  • alakohtaisia osaamisneuvostoja, ammatinvalinta- ja uraohjausta, ammatillista ohjausta, tietopalveluja ja työvoimapalveluja tarjoavia elimiä 
• sijoittautuneita johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan.

Myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voivat osallistua hankkeeseen edunsaajina, sidosyhteisöinä tai liitännäiskumppaneina, mutta eivät koordinaattorina, jos niiden osallistuminen tuo hankkeeseen olennaista lisäarvoa.

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) ja Venäjän federaation (alue 4) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon. 

EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuvilta korkeakouluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa.  

Konsortion kokoonpano (Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili)

Oppilaitosten ja yritysten välisten yhteenliittymien on katettava vähintään neljä EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata ja niihin on osallistuttava vähintään kahdeksan hakijaa (edunsaajat, ei sidosyhteisöt). Konsortiossa on oltava mukana vähintään kolme työmarkkinatoimijaa (yritystä tai yrityksiä edustavaa välittäjäorganisaatiota, esimerkiksi kauppa- tai teollisuuskamaria, ammattijärjestöä tai ammattialajärjestöä) ja vähintään kolme koulutuksen järjestäjää (ammatillista oppilaitosta ja korkeakoulua) hakijoina (edunsaajat, ei sidosyhteisöt). Jokaisessa hanke-ehdotuksessa on oltava hakijoina (edunsaajat, ei sidosyhteisöt) vähintään yksi korkeakoulu ja yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä.

Sidosyhteisöjä ja liitännäiskumppaneita ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon, ja ne eivät voi toimia koordinaattorina.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 24 tai 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteen ja niiden toimintatyyppien perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin (Funding & Tender Opportunities Portal) kautta.

Kategoriaa 1 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2024-PI-ALL-INNO-EDU-ENTERP

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 7. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Saadakseen Erasmus+ -avustusta kategoriaa 2 – Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymät (blueprint-yhteenliittymät) koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (Kuka voi hakea?)

Hakijoina (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan) voivat olla

• osaamissopimuksen⁸  jäsenet
• julkiset tai yksityiset organisaatiot, jotka ovat laillisesti sijoittautuneet johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan, kuten: 
  • korkeakoulut
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjät
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostot
  • pienet ja keskisuuret sekä suuret yritykset (mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset)
  • tutkimuslaitokset
  • kansalaisjärjestöt
  • paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset julkisyhteisöt
  • koulutus- ja nuorisoaloilla toimivat organisaatiot
  • koulutus- tai nuorisoalan organisaatioita tai yrityksiä edustavat välittäjäorganisaatiot
  • akkreditointeja, sertifiointeja tai tutkintojen tunnustamisia tai tutkintoja myöntävät elimet
  • kauppa- ja teollisuuskamarit, käsiteollisuus- tai muut työntekijöitä edustavat järjestöt
  • Euroopan tason tai kansalliset työmarkkinaosapuolet
  • sairaalat tai muut hoitolaitokset, mukaan lukien pitkäaikaishoito
  • koulutuksesta tai työllisyydestä alueellisella tai kansallisella tasolla vastaavat viranomaiset
  • työvoimapalvelut
  • kansalliset tilastokeskukset
  • elinkeinoelämän kehittämisvirastot
  • alakohtaiset järjestöt tai ammattialajärjestöt
  • alakohtaiset osaamisneuvostot
  • ammatinvalinta- ja uraohjausta, ammatillista ohjausta, tietopalveluja ja työvoimapalveluja tarjoavat elimet.

Myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voivat osallistua hankkeeseen edunsaajina, sidosyhteisöinä tai liitännäiskumppaneina, mutta eivät koordinaattorina, jos niiden osallistuminen tuo hankkeeseen olennaista lisäarvoa.

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) ja Venäjän federaation (alue 4) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon. 

EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuvilta korkeakouluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa.  

Konsortion kokoonpano (Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili)

Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymien (blueprint-yhteenliittymien) on katettava vähintään kahdeksan EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata ja niissä on oltava mukana vähintään 12 hakijaa (edunsaajat, ei sidosyhteisöt). Konsortiossa on oltava mukana vähintään viisi työmarkkinatoimijaa (yritystä tai yrityksiä edustavaa välittäjäorganisaatiota, esimerkiksi kauppa- tai teollisuuskamaria, ammattijärjestöä tai ammattialajärjestöä) ja vähintään viisi koulutuksen järjestäjää (ammatillista oppilaitosta ja korkeakoulua) hakijoina (edunsaajat, ei sidosyhteisöt). Jokaisessa hanke-ehdotuksessa on oltava hakijoina (edunsaajat, ei sidosyhteisöt) vähintään yksi korkeakoulu ja yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä.

Sidosyhteisöjä ja liitännäiskumppaneita ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon, ja ne eivät voi toimia koordinaattorina.

Alat tai alueet

Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa 2021⁹  yksilöidyt 14 teollisuuden ekosysteemiä:

1. Liikkuvuus, liikenne, autonvalmistus:Moottoriajoneuvojen, laivojen ja junien sekä lisävarusteiden tuotanto, niiden korjaus ja huolto, rahtiliikenne jne.
2. Tekstiilit:Tekstiilien, vaatteiden, jalkineiden, nahkatuotteiden ja korujen yms. valmistus.
3. Uusiutuva energia:Sähkömoottorit, moottorit ja turbiinit, sähkövoiman tuottaminen, kaasun valmistus ja jakelu jne.
4. Elektroniikka:Elektroniikkatuotteiden tuotanto jne.
5. Vähittäiskauppa:Vähittäiskauppa, kuluttajiin liittyvä tukkukauppa jne.
6. Rakentaminen:Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, teiden ja rautateiden rakentaminen, yleishyödyllisten laitosten rakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen, rakentamiseen liittyvä toiminta jne.
7. Ilmailu-, avaruus- ja puolustusteollisuus:Ilma-alusten tuotanto, avaruusalan valmistusteollisuus ja palvelut, puolustukseen liittyvät tuotteet ja teknologia jne.
8. Vähähiiliset energiaintensiiviset teollisuudenalat:Fossiilisten polttoaineiden tuotanto, jalostus, ympäristövaikutuksiltaan merkittävien tuotteiden valmistus: muovit, kemikaalit, lannoitteet, rauta ja teräs, metsäpohjaiset tuotteet, sementti, kumi, muut kuin rautametallit jne.
9. Matkailu:Matkustajaliikenne ja matkustaminen, hotellit ja lyhytaikainen majoitus, ravintolat ja ateriapalvelut, tapahtumat ja teemapuistot jne.
10. Elintarviketeollisuus:Kasvi- ja eläintuotanto, elintarvikkeiden jalostus, eläinlääkintäpalvelut jne.
11. Luova ja kulttuuriala:Sanoma- ja aikakauslehdet ja kirjat, elokuvat, videot ja televisio, radiotoiminta ja musiikkiala jne.
12. Digiala:Tietoliikenne, ohjelmistot ja ohjelmointi, verkkoportaalit, tietokoneiden ja lisälaitteiden valmistus jne.
13. Lähi- ja yhteisötalous:Yhteiskunnalliset yritykset, yhdistykset ja osuuskunnat, joiden tavoitteena on saada aikaan yhteiskunnallisia vaikutuksia, jne.
14. Terveys:
    1. Farmaseuttiset tuotteet ja laitteet, sairaalat, hoitokodit, laitoshoito jne.

Yhteenliittymien on valittava hanke-ehdotukseensa yksi teollisuuden ekosysteemi, jota niiden hankkeessa käsitellään.¹⁰

 Hanke-ehdotus voi koskea ekosysteemiä, joka ei kuulu minkään käynnissä olevan blueprint-hankkeen piiriin, tai ekosysteemiä, jolla jo on käynnissä oleva blueprint-hanke. Jälkimmäisessä tapauksessa hanke-ehdotuksessa on käsiteltävä sektoreita ja aloja, jotka eroavat selvästi käynnissä olevissa blueprint-hankkeissa käsiteltävistä sektoreista ja aloista.¹¹

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 48 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla avustussopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin (Funding & Tender Opportunities Portal) kautta.

Kategoriaa 2 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2024-PI-ALL-INNO-BLUEPRINT

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 7. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Kukin alakohtainen osaamisyhteenliittymä toteuttaa kattavan valikoiman johdonmukaisia ja vaihtelevia toisiinsa liittyviä toimenpiteitä, joilla lisätään innovointia korkeakoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja yrityksissä (mukaan lukien suuret sekä pienet ja keskisuuret yritykset ja yhteiskunnalliset yritykset) ja laajemmassa sosioekonomisessa toimintaympäristössä.

Kategoria 1: Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät

Kuhunkin oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteenliittymään olisi sisällyttävä vähintään yksi seuraavista toimenpiteistä (luettelo ei ole tyhjentävä):

Innovoinnin edistäminen

• Kehitetään ja toteutetaan yhdessä uusia oppimis- ja opetusmenetelmiä (esimerkiksi uusia monitieteisiä opetussuunnitelmia ja oppijakeskeistä ja todellisiin ongelmiin perustuvaa opetusta ja oppimista, jossa käytetään innovatiivista teknologiaa ja hyödynnetään laajemmin pieniä osaamiskokonaisuuksia).
• Kehitetään ja testataan täydennyskoulutusohjelmia ja -toimintaa yrityksissä ja yhdessä niiden kanssa.
• Kehitetään ja toteutetaan koulutusohjelmia, jotka tukevat syväteknologia-aloilla tarvittavien taitojen kehittämistä.
• Perustetaan yrityshautomoita koulutuslaitoksiin eri puolilla Eurooppaa yhteistyössä yritysmaailman kanssa, jotta voidaan auttaa opiskelijayrittäjiä jalostamaan ideansa liiketoiminnaksi. Tämä on mahdollista esimerkiksi tarjoamalla monia erilaisia palveluja, kuten osaamiseen, rahoitukseen, yritystoimintaan ja hallintoon liittyvää koulutusta, sekä tarjoamalla toimitiloja ja helpottamalla riskipääomarahoituksen saantia.
• Kehitetään ja testataan haavoittuvassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille suunnattuja ratkaisuja kiireellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joita markkinat eivät täytä. Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin tai haasteisiin, jotka liittyvät asenteiden ja arvojen, strategioiden ja toimintapolitiikkojen, organisaatiorakenteiden ja -prosessien sekä toteutusjärjestelmien ja -palvelujen muutoksiin.
• Kehitetään ratkaisuja vaativiin ongelmiin sekä tuote- ja prosessi- innovaatioita (opiskelijat, professorit ja käytännön toimijat yhteistyössä).

Aloitteellisuuden sekä yrittäjähengen ja yrittäjyysosaamisen ja -taitojen kehittäminen

• Kehitetään uusia opetusmenetelmiä ja oppimisvälineitä, joilla sisällytetään laaja-alaisten taitojen oppiminen ja soveltaminen yhdessä yritysten kanssa laadittuihin korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjelmiin ja joiden tarkoituksena on edistää työllistyvyyttä, luovuutta ja uusia ammattiväyliä.
• Sisällytetään tarvittaessa eri tieteenalojen, opetussuunnitelmien tai kurssien opiskeluun aloitteellisuutta yrittäjyyskasvatusta, joka tarjoaa opiskelijoille, tutkijoille, henkilöstölle ja kouluttajille tietoja ja taitoja sekä motivaatiota kehittää aloitteellisuutta ja yrittäjähenkeä, joiden avulla he voivat vastata erilaisiin haasteisiin koulutuksessa sekä ammatti- ja yksityiselämässään.
• Luodaan uusia oppimistilaisuuksia käytännön kokemusten sekä aloitteellisuuden ja yrittäjyystaitojen käytännön soveltamisen kautta; tämä voi tarkoittaa uusien palvelujen, tuotteiden tai prototyyppien kaupallistamista tai start-up- tai spin-off-yritysten perustamista taikka johtaa niihin.
• Otetaan käyttöön enemmän ”opiskelijakeskeisiä toimintatapoja”, joissa opiskelijat räätälöivät omat koulutuspolkunsa.

Tiedonkulun ja -vaihdon edistäminen korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, yritysten ja tutkimuksen välillä

• Luodaan osallistavia ja yhteenliitettyjä korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä yritysten järjestelmiä, jotka perustuvat keskinäiseen luottamukseen, rajat ylittävään tunnustamiseen ja todistusten myöntämiseen, joustaviin polkuihin ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välillä, ammatillisen koulutuksen edistämiseen korkeammilla EQF-tasoilla sekä oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden lisäämiseen.
• Toteutetaan oppisopimuskoulutusta sekä opetussuunnitelmaan täysin integroituja, tunnustettuja ja opintopisteitä kerryttäviä opiskelualaan liittyviä toimintoja yrityksissä, järjestelyjä innovatiivisten toimenpiteiden kokeilemiseksi ja testaamiseksi sekä määräaikaisia opiskelija-, tutkija-, opettaja- ja yrityshenkilöstövaihtoja. Lisäksi luodaan kannustimia yrityshenkilöstön osallistumiselle opettamiseen ja tutkimustyöhön sekä analysoidaan tutkimusaineistoja. Jos aiheellista, hankkeet voidaan kytkeä eurooppalaiseen oppisopimusyhteenliittymään¹² .

Selviytymis- ja palautumiskykyyn liittyvien markkinatarpeiden ja uusien ammattien tunnistaminen

• Tunnistetaan markkinatarpeet ja uudet ammatit (kysyntäpuoli) ja edistetään sitä, että järjestelmissä vastataan kaikilla tasoilla työmarkkinoiden tarpeisiin (tarjontapuoli). Mukautetaan korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tarjonta osaamistarpeisiin suunnittelemalla ja toteuttamalla transnationaalisia koko alan kattavia opetussuunnitelmia, joihin yhdistetään työssäoppimista.
• Tunnistetaan taidot, joita tarvitaan julkisella sektorilla yhteiskunnallisten haasteiden (esimerkiksi ilmastonmuutos, terveydenhuolto, syväteknologiaosaaminen) ratkaisemiseksi ja kannustetaan selviytymis- ja palautumiskykyä yhteiskunnan ja yhteisöjen tasolla muun muassa korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien alue- ja paikallisviranomaisten sekä yksityissektorin kanssa tekemällä yhteistyöllä, jolla edistetään älykkään erikoistumisen strategioiden suunnittelua ja toteuttamista alueilla.
• Annetaan tukea osaamisen kohtaanto-ongelman poistamiseksi sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn että markkinatarpeiden osalta.

Kategoria 2: Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymät (blueprint-yhteenliittymät)

Seuraavat toimenpiteet olisi toteutettava:

Alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan strategisen lähestymistavan kehittäminen

• Käynnistetään osaamisen kehittämistä koskeva kestävä yhteistyö tärkeimpien teollisuuden sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolien, koulutuksen järjestäjien ja julkisten viranomaisten kanssa (kansallisella ja alueellisella tasolla). Hankkeen tavoitteena on myös saada aikaan suuryritysten sekä mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) välistä yhteistyötä koko arvoketjussa tietyssä teollisuuden ekosysteemissä.
• Osaamista koskevien tietojen jatkuva kerääminen: Toimitetaan kaikki asiaankuuluvat EU-, maa- ja/tai aluetason laadulliset ja määrälliset tiedot liitteenä olevassa avoimessa tietomuodossa; laaditaan yhteinen menetelmä tulevien osaamistarpeiden ennakoimiseksi sekä seurataan (vuosittain) osaamisen kysynnän ja tarjonnan edistymistä ja kehittymistä uskottavien ennakoivien skenaarioiden avulla hyödyntäen EU:n osaamispanoraamaa ja tarvittaessa OECD:n, Maailman talousfoorumin ja olemassa olevien alakohtaisten osaamisyhteenliittymien työtä.
• Kartoitetaan sektorilla/ekosysteemissä tarjolla olevan (teollisuuden ja julkisten ja yksityisten sidosryhmien tarjoaman) täydennys- ja uudelleenkoulutuksen nykyinen tuki ja määritetään, mitä näistä toimista voitaisiin laajentaa tukemaan yrityksiä arvoketjuissa.
• Kehitetään osaamista koskevan tiedon hankinnan pohjalta teollisuuden ekosysteemin osaamisstrategia, johon sisältyy painopisteitä toimenpiteille, joilla tuetaan teollisuuden ekosysteemin työvoiman sekä siihen mahdollisesti liittyvien (esimerkiksi työvoimaan kuulumattomien) henkilöiden uudelleen- ja täydennyskoulutusta koskevia tavoitteita. Strategiassa pitäisi esittää yksityiskohtaisesti, miten merkittävät kehityssuuntaukset, kuten maailmanlaajuinen, yhteiskunnallinen ja teollisuuden ekosysteemin teknologinen kehitys, todennäköisesti vaikuttavat työpaikkoihin ja osaamistarpeisiin. Siinä olisi kuvattava ennakoitu aikajänne ja kiinnitettävä erityistä huomiota digi- ja syväteknologioiden vaikutukseen. Siinä olisi yksilöitävä ja määriteltävä alalla todennäköisesti syntyvät (eli täysin uudet) ammattiprofiilit ja niihin liittyvät taidot. Siinä olisi myös yksilöitävä keskeiset teollisuuden toimijat ja sidosryhmät, joiden olisi osallistuttava strategian toteuttamiseen. Strategia on hankkeen ensimmäinen keskeinen tuotos, ja siinä ehdotetaan selkeitä toimenpidekokonaisuuksia, välitavoitteita ja hyvin määritettyjä tuloksia sekä konkreettisia ensisijaisia toimenpiteitä, joiden avulla näihin uusiin ammatteihin liittyvän osaamisen kysyntä ja tarjonta saadaan vastaamaan toisiaan. Strategiaa olisi käytettävä perustana osaamissopimuksen mukaisen kumppanuuden luomiselle.
• Varmistetaan tarvittaessa, että hankkeen tulokset ovat saatavilla avoimena datana, jotta niitä voidaan hyödyntää Cedefopin osaamista koskevan tiedon hankinnassa ja eurooppalaisessa taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokituksessa (ESCO).
• Toimitetaan kaikki asiaankuuluvat EU-, maa- ja/tai aluetason laadulliset ja määrälliset tiedot liitteenä olevassa avoimessa tietomuodossa.

Eurooppalaisten sektorinlaajuisten sovittujen ”keskeisten” opetussuunnitelmien ja koulutusohjelmien suunnittelu

Ensimmäisen toimintavuoden aikana (reaktiiviset toimet)

Edellä mainittujen toimenpiteiden rinnalla kaikissa hankkeissa olisi puututtava nopeasti teollisuuden ekosysteemin ammattien kiireellisiin osaamistarpeisiin, jotka johtuvat covid-19-pandemiasta sekä digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä (tätä koskeva näyttö on esitettävä hanke-ehdotuksessa):

• Hyödynnetään soveltuvin osin ESCO-luokituksen ammattiprofiileja ja nykyisiä taitokehyksiä¹³ .
• Suunnitellaan ammatillisia täydennyskoulutusohjelmia työvoiman täydennys- ja uudelleenkouluttamiseksi innovatiivisen oppimisen, monimuoto-oppimisen ja työssäoppimisen avulla.
• Varmistetaan uusien koulutusohjelmien sisällön ja tarjonnan hyvä laatu soveltamalla laadunvarmistusmenetelmiä EQAVET-kehyksen ja eurooppalaisten korkeakoulutuksen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden (ESG) mukaisesti.  
• Varmistetaan koulutusohjelmien nopea käyttöönotto ja käyttö tavoittamalla arvoketjujen tärkeimmät toimijat teollisuuden ekosysteemissä, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt¹⁴ , älykkään erikoistumisen strategioita toteuttavat alueet¹⁵ , eurooppalaiset klusterikumppanuudet¹⁶  ja samassa teollisuuden ekosysteemissä toimivat Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöt¹⁷ .

Koko hankkeen ajan (ennakoivat toimet)

Sen jälkeen hankkeissa olisi kehitettävä ammattiprofiileja ja koulutussisältöä muuttuvia ja uusia ammattiprofiileja varten:

• Suunnitellaan teollisuuden ekosysteemien uusien ammattiprofiilien yksilöityjen osaamistarpeiden perusteella uusia modulaarisia ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia ja niihin liittyviä peruskoulutuksen tutkintoja (täysimittaiset opetussuunnitelmat kansallisiin koulutusjärjestelmiin sisällyttämistä varten) ja ammatillisia täydennyskoulutuksen ohjelmia työikäisten täydennys- tai uudelleenkoulutusta varten (moduulit, joilla vastataan uusiin osaamistarpeisiin).
• Nämä opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat koostuvat oppimistulosyksiköistä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) / kansallisten tutkintojen viitekehysten (NQF) mukaisesti ja ESCO-luokituksen mukaisesti. Opetussuunnitelmissa olisi annettava työtehtäväkohtaisia taitoja ja avaintaitoja¹⁸ , joihin kuuluvat erityisesti laaja-alaiset taidot ja STEAM-alat¹⁹ .
• Yhdistetään työssäoppimisjaksoja uuteen koulutussisältöön, muun muassa mahdollisuuksia soveltaa tietämystä käytännön ”tosielämän” tilanteissa työpaikalla, ja otetaan transnationaalinen oppimiskokemus mukaan aina, kun se on mahdollista.
• Varmistetaan uuden koulutussisällön laatu joko soveltamalla EQAVET-kehyksen ja ESG-ohjeiden laadunvarmistusperiaatteita tai käyttämällä olemassa olevia laadunvarmistusjärjestelmiä, joiden on kuitenkin oltava EQAVET-kehyksen ja ESG-ohjeiden mukaisia.
• Edistetään alakohtaisia tutkintoja, mukaan lukien transnationaaliset yhteisohjelmat (joihin sisältyvät eurooppalaiset ammatillisen koulutuksen ydinprofiilit²⁰ ), joilla on useampi kuin yksi koulutuksen järjestäjä, ja helpotetaan näin rajat ylittävää sertifiointia ja rakennetaan keskinäistä luottamusta alan oppijoiden ja työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi. oppijoiden ja työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi.

Keskeisten opetussuunnitelmien ja koulutusohjelmien toteuttaminen

• Kehitetään opetussuunnitelmille ja koulutusohjelmille eri kohderyhmille mukautettuja toteutusmenetelmiä, joissa käytetään innovatiivisia opetus- ja oppimistapoja, kuten työssäoppimista ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä (esimerkiksi monimuoto-oppiminen, simulaattorit, laajennettu todellisuus), oppijoiden ja henkilökunnan virtuaali- tai monimuotoliikkuvuusratkaisuja sekä avoimia oppimisresursseja (esimerkiksi tekoälyavusteista oppimista tai MOOC- kursseja²¹ ).
• Kehitetään toimintaa, jolla helpotetaan ammatillisen tietämyksen siirtämistä sukupolvelta toiselle.  
• Kuvaillaan tapoja, joilla arviointimenetelmissä ja -menettelyissä voidaan ottaa huomioon kaikki oppimismuodot, esimerkiksi työssäoppiminen, ja niillä voidaan helpottaa ennen koulutusta hankittujen taitojen ja osaamisen validointia.
• Hyödynnetään vakiintuneita kontakteja ja uusia kontakteja, joita on luotu taitojen kysyntäpuoleen osaamista koskevan tiedon hankintavaiheessa, ja pidetään yhteyttä työllistymismahdollisuuksien tarjoajiin, kuten yksityisiin ja julkisiin työnantajiin ja työvoimapalveluihin, jotta kysyntä voidaan mahdollisesti sovittaa yhteen koulutuksen suorittaneiden taitojen kanssa.
• Määritetään toimenpiteitä, joilla oppijoita voidaan seurata koulutuksen päättymisen jälkeen, palautejärjestelmän muodostamista varten²² . Nämä seuranta- ja palautejärjestelmät voivat perustua yrityksiltä, oppijoilta/ työntekijöiltä sekä julkisista tietolähteistä ja työmarkkinoiden sidosryhmiltä saataviin tietoihin;
• Ehdotetaan toimenpiteitä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen uusien tai mukautettujen opetussuunnitelmien ja tutkintojen virallista tunnustamista varten kumppanien sijaintimaissa ja kyseessä olevassa teollisuuden ekosysteemissä.

Pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen

• Suunnitelman on perustuttava koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien ja (alueellisten tai kansallisten) viranomaisten kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla, jotta helpotetaan/vahvistetaan osaamissopimuksen mukaisia useiden sidosryhmien välisiä kumppanuuksia työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutusta varten. Siinä olisi nimettävä asianmukaiset hallintorakenteet, ja sen olisi sisällettävä suunnitelmat laajentamista ja taloudellista kestävyyttä varten.
• Suunnitelmalla on varmistettava tulosten asianmukainen näkyvyys ja laaja levitys myös EU:n ja kansallisella poliittisella tasolla ja niiden olisi sisällettävä tietoja siitä, miten käyttöönotto toteutetaan kansallisella ja/tai alueellisella tasolla asianomaisten viranomaisten kanssa.
• Suunnitelmassa on esitettävä, miten hankkeen tuotokset, erityisesti osaamista koskevan tiedon hankinta, strategia ja koulutusohjelmat, päivitetään hankkeen nelivuotisen keston jälkeen, ja ennakoitava myös sen tulevia rahoituslähteitä.
• Suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten EU:n rahoitusmahdollisuudet (esimerkiksi elpymis- ja palautumistukiväline, EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021–2027, rakennerahastot mukaan lukien, InvestEU ja Erasmus+) sekä yksityiset investoinnit ja kansallinen/alueellinen rahoitus voivat tukea osaamisstrategioita. Tässä olisi otettava huomioon älykkään erikoistumisen strategiat, eurooppalaiset klusterikumppanuudet, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden verkostot ja EIT:n innovaatioyhteisöt.

Molemmat kategoriat (kategoria 1: Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät ja kategoria 2: Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymät (blueprint-yhteenliittymät)

Innovaatioyhteenliittymien on tarvittaessa käytettävä EU:n laajuisia välineitä, kuten eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF), eurooppalaista taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelua (ESCO), Europassia (eurooppalaiset digitaaliset osaamistodistukset mukaan lukien), EQAVET-kehystä ja eurooppalaisia korkeakoulutuksen laadunvarmistusstandardeja ja -ohjeita (ESG). Jos ehdotuksissa esitetään esimerkiksi käytäntöyhteisöjen perustamista tai verkkosivustojen kehittämistä yhteistyötä varten, niiden olisi tarvittaessa perustuttava olemassa oleviin verkkoalustoihin (kuten European School Education Platform, EPALE tai EPALEn ammatillisen koulutuksen ammattilaisten yhteisö²³ ) ja hyödynnettävä niitä.

Uusien opetussuunnitelmien tai uusien opetus- ja oppimismenetelmien kokeilemiseksi ja testaamiseksi innovaatioyhteenliittymät voivat järjestää opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja henkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuustoimintaa, mikäli sillä tuetaan tai täydennetään kumppaniverkoston toimintaa ja luodaan lisäarvoa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.

Odotettu vaikutus

Innovaatioyhteenliittymät ankkuroidaan Euroopan innovointikyvyn vahvistamiseksi yhdessä työskentelevien ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten strategiseen ja kestävään yhteistyöhön. Niillä vahvistetaan huomattavasti molempien koulutusalojen synergiavaikutuksia, joilla edistetään innovointia, uusia taitoja, aloitteellisuutta ja yrittäjähenkisyyttä. Näiden korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä yritysten yhteenliittymien odotetaan edistävän alueellisten ekosysteemien kehittymistä ja antavan välittömän ja arvokkaan panoksen talouteen, koska niihin sisältyy työssäoppimista. Yliopistoilla on tutkimusosaamista ja dataa, joiden avulla niistä voi olla välitöntä hyötyä pienille ja keskisuurille yrityksille paikallisen talouden tehostamiseksi, kun taas ammatillisen koulutuksen järjestäjät toimittavat yritysten tarvitsemia taitoja ja voivat edistää paikallisen talouden kasvua.

Laajemmassa mittakaavassa innovaatioyhteenliittymien odotetaan kohdentuvan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin sekä koulutuksessa että työllisyydessä ja ottavan huomioon keskeiset alat, kuten innovaatiohaasteet, taitojen tarjoamisen, ilmastonmuutoksen, vihreän talouden, väestörakenteen, digitalisaation ja tekoälyn. Myös suurten yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä voidaan saada hyötyjä. Innovaatioyhteenliittymissä keskitytään kansalaisten tarpeisiin ja niillä vauhditetaan korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamista.

Osaamissopimuksella luodaan puitteet päivitetyn osaamisohjelman muiden toimien toteuttamiselle sekä innovaatioyhteenliittymien hanketulosten levittämiselle ja hyödyntämiselle. Erityisesti alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymien (blueprint-yhteenliittymien) tuloksia käytetään osaamissopimuksen mukaisten alakohtaisten laajamittaisten kumppanuuksien perustana.

Lisäksi yhteenliittymät auttavat EU:n uutta korkeakoulutussuunnitelmaa koskevan komission tiedonannon²⁴  toimeenpanossa ja edistävät eurooppalaisen koulutusalueen²⁵  luomista. Ne edistävät myös uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman ja EU:n teollisuus- ja pk-yritysstrategioiden (2021) toteuttamista.

Innovaatioyhteenliittymissä otetaan toiminnon yleisinä muuttujina huomioon myös Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteet²⁶  ja ilmastonmuutosta koskeva Pariisin sopimus²⁷  ja autetaan näin Euroopan komissiota panemaan toimeen uusi vihreän kehityksen ohjelma²⁸  ja Euroopan elpymissuunnitelma²⁹ . Yhteenliittymät antavat myös ideoita uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen³⁰ ​​​​​​​, jonka tavoitteena on suunnitella uusia kestäviä asumisen tapoja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Innovaatioyhteenliittymät pyrkivät vaikuttamaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä mukana oleviin eri alojen sidosryhmiin ja niihin kuuluviin henkilöihin, organisaatioihin ja järjestelmiin. Näiden vaikutusten odotetaan ulottuvan hankkeen elinkaarta pidemmälle ja kumppanuuksiin osallistuvia organisaatioita laajemmalle. Kumppanuuksilta ja toiminnalta odotetaan jatkuvuutta. Tästä syystä tulokset tai tuotokset eivät ole välttämättä irrallisia, vaan ne voivat liittyä jo olemassa oleviin hankkeisiin, järjestelyihin, projekteihin, alustoihin tai toimiin tai olla osa niitä.

Arviointikriteerit

Kategoriassa 1 – Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät sovelletaan seuraavia arviointikriteereitä:

Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä)

Tausta ja yleiset tavoitteet 

• Yhteys EU:n politiikkaan ja aloitteisiin: Hanke-ehdotuksessa otetaan huomioon ammatillista koulutusta, korkeakoulutusta ja innovointia koskevat EU:n tavoitteet, ja sillä edistetään niitä. Hanke-ehdotuksessa otetaan huomioon osaamisen ja taitojen kehittämistä koskevat EU:n välineet ja aloitteet, ja sillä edistetään niiden näkyvyyttä.
• Tarkoitus: Hanke-ehdotus on merkityksellinen toiminnon tavoitteiden ja toimintojen kannalta.

EU:n arvot:

Hanke-ehdotus on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.

Tarveanalyysi ja erityiset tavoitteet  

• Johdonmukaisuus: Tavoitteet ja toiminta perustuvat kattavaan, perusteltuun ja laadukkaaseen ongelmien ja tarpeiden analysointiin. Ne on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja toiminnon kannalta merkittäviin kysymyksiin.
• Digitaidot: Missä määrin hanke-ehdotuksessa integroidaan digitaalisia taitoja yhden tai useamman toisiinsa liittyvän ammattiprofiilin koulutussisältöön.
• Vihreät taidot: Missä määrin hanke-ehdotuksessa integroidaan kiertotalouteen siirtymiseen ja talouden viherryttämiseen liittyviä taitoja yhden tai useamman toisiinsa liittyvän ammattiprofiilin koulutussisältöön.
• Selviytymis- ja palautumiskykyyn liittyvät taidot: Missä määrin hanke-ehdotukseen sisältyy taitoja, jotka liittyvät kykyyn sopeutua, hallita muutoksia ja huolehtia muista yhteisönä.
• Syväteknologiaosaaminen: Missä määrin hanke-ehdotukseen integroidaan syväteknologia-aloihin liittyvää osaamista (tapauksen mukaan).

Täydentävyys muiden toimintojen kanssa ja innovointi – eurooppalainen lisäarvo

• Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat (kuten yrityshautomojen perustaminen koulutuslaitoksiin) edustavat alansa huippua, ja ehdotus johtaa hankekohtaisiin innovatiivisiin tuloksiin ja markkinoiden tarpeisiin vastaaviin ratkaisuihin, koska sillä esimerkiksi edistetään uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman mukaista syväteknologian osaajat -aloitetta.
• Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksesta käy selvästi ilmi transnationaalisuuden ja potentiaalisen siirrettävyyden tuoma lisäarvo.
• Koulutusalan edustus: Yhteenliittymässä on kumppaneita, jotka edustavat riittävästi koulutuksen järjestäjiä, ja siitä käy selkeästi ilmi hyödyt/relevanssi sekä korkeakoulutuksen että ammatillisen koulutuksen kannalta.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

Käsite ja menetelmät 

• Johdonmukaisuus: Hankkeen kokonaissuunnittelu takaa hankkeen tavoitteiden, menetelmien, toiminnan ja ehdotetun budjetin johdonmukaisuuden. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintamuotoja, joilla voidaan vastata määritettyihin tarpeisiin ja tuottaa odotettuja tuloksia, joita lopulliset edunsaajat/kohderyhmät voivat hyödyntää, sekä saavuttaa toiminnan välitavoitteita ja saada aikaan pitkän aikavälin vaikutuksia.
• Rakenne: Työohjelma on selkeä ja ymmärrettävä, ja se kattaa kaikki vaiheet (valmistelu, toteutus, hyödyntäminen, seuranta, arviointi ja tulosten levitys).
• Menetelmä: Hanke-ehdotuksessa hyödynnetään esimerkiksi seuraavia osaamiseen ja ammatteihin liittyviä EU:n välineitä: EQF, ESCO, Europassi, EQAVET ja ESG.

Hankehallinto, laadunvarmistus sekä seuranta- ja arviointistrategia 

• Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hanke-ehdotuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toimintamuodolle.
• Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
• Tutkintojen tunnustamis- ja validointijärjestelyjen laatu: Järjestelyt ovat avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden ja periaatteiden mukaiset, myös pienten osaamiskokonaisuuksien osalta.

Kustannustehokkuus ja varainhoito

• Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu.
• Varainhoidon valvonta ja laadunvarmistus: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Yhteenliittymän työohjelmaan kuuluu riippumaton ulkoinen laadunarviointi hankkeen puolivälissä ja sen päättyessä.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 25 pistettä)

Konsortion kokoonpano

• Rakenne: Kumppanuuden kokoonpano vastaa toimen ja hankkeen tavoitteita. Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä asianomaisia organisaatioita, kuten ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen organisaatioita ja yrityksiä, joiden profiili ja taidot, niiden rooliin hankkeessa liittyvä asiaankuuluva kokemus, asiantuntemus ja hallinnollinen tuki takaavat hankkeen onnistuneen toteutuksen. Yhteenliittymässä on kumppaneita, jotka edustavat riittävästi asianomaista alaa tai kyseistä monialaista lähestymistapaa.
• Sitoutuneisuus: Kumppanien panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. Vastuun- ja tehtävänjako on selkeä ja asianmukainen ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta osallistumisesta sen toteuttamiseen oman asiantuntemuksensa ja omien valmiuksiensa mukaisesti.
• Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen: Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioiden osallistuminen, tapauksen mukaan, tuo yhteenliittymään olennaista lisäarvoa.

Konsortion hallinnointi ja päätöksenteko 

• Tehtävät: Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan transnationaalisia verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä. Yksittäiset tehtävät on jaettu kunkin kumppanin taitotiedon mukaisesti.
• Yhteistyö- ja ryhmähenki: Hanke-ehdotus sisältää tehokkaan mekanismin, joka takaa, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen koordinointi, konfliktienratkaisu, päätöksenteko ja viestintä on tehokasta.
• Hyöty: Yhteenliittymä tuo selkeää lisäarvoa ja hyötyä kaikille kumppaniorganisaatioille.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

Vaikutukset ja tavoitteet 

• Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät yhteenliittymän tuloksia. Se sisältää keinot hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
• Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi hankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus ja ulottuvuus. Sillä varmistetaan paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla syntyvä vaikutus kohderyhmiin asianomaisiin sidosryhmiin, joilla on merkittävä asema asianomaisella alalla ja koulutuksessa. Siihen sisältyy toimenpiteitä sekä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä (tarvittaessa mukaan lukien koulutettujen henkilöiden lukumäärä) ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).

Viestintä, levitys ja näkyvyys

• Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä toimenpiteet ja niiden aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti jaettua sidosryhmille ja hankkeen ulkopuolisille tahoille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen.

Kestävyys ja jatkuvuus

• Avoin julkaiseminen: Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla, eikä se sisällä suhteettomia rajoituksia.
• Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selostetaan, miten kansallista ja alueellista käyttöönottoa koskevaa toimintasuunnitelmaa kehitetään. Hanke-ehdotuksessa esitetään toimenpiteet sekä (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoituslähteet, joiden avulla varmistetaan, että yhteenliittymän tuottamat tulokset ja hyödyt jatkuvat hankkeen päätyttyä.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 70 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 13 pistettä kriteeristä ”hankkeen relevanssi”, 16 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu”, 13 pistettä kriteeristä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja 11 pistettä kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella.

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin.

Kategoriassa 2 – Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymät (blueprint-yhteenliittymät) sovelletaan seuraavia arviointikriteereitä:

Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä)

Tausta ja yleiset tavoitteet

• Yhteys EU:n politiikkaan ja aloitteisiin: Hanke-ehdotuksessa otetaan huomioon korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat EU:n tavoitteet sekä valitun teollisuuden ekosysteemin kannalta merkitykselliset EU:n alakohtaiset toimintapolitiikat, ja sillä edistetään niitä. Lisäksi sillä tuetaan osaamissopimuksen mukaista laajamittaista osaamiskumppanuutta sen kattamassa teollisuuden ekosysteemissä. Sillä edistetään Euroopan osaamisohjelmaa ja siinä otetaan huomioon EU:n välineet. Jos hanke-ehdotus koskee teollisuuden ekosysteemiä, jossa on jo toteutettu blueprint-yhteenliittymä, siinä on täsmennettävä selkeästi, miten se perustuu aiempaan blueprint-hankkeeseen. Soveltamisala, tuotokset ja toiminta eivät saa olla päällekkäisiä. Jos hanke-ehdotukset ovat laadultaan samanveroisia, hanke-ehdotus, joka koskee sellaista ekosysteemiä, joka ei kuulu miltään osin käynnissä olevan blueprint-yhteenliittymän piiriin, arvioidaan relevantimmaksi kuin hanke-ehdotus, joka koskee jotakin käynnissä olevan blueprint-yhteenliittymän piiriin kuuluvaa osaa.
• Tarkoitus: Hanke-ehdotus on merkityksellinen toiminnon tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta. Hanke-ehdotukseen sisältyy erityisesti erittäin relevanttien uusien ammattiprofiilien kehittämistä ja siinä suunnitellaan niihin liittyvät tutkinnot, jotka on järjestetty oppimistulosyksikköinä sekä EQF-tasoilla 3–5 että EQF-tasoilla 6–8. Hanke-ehdotukseen sisältyy asiaan liittyvien koulutusohjelmien suunnittelu, testaus ja alustava tarjonta, jotka on suunniteltu ja toteutettu modulaarisina, joustavina ja esteettöminä oppimismahdollisuuksina ottaen huomioon aiemmin hankittujen taitojen validointi.

EU:n arvot:

Hanke-ehdotus on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.

Tarveanalyysi ja erityiset tavoitteet

• Johdonmukaisuus: Tavoitteet ja toiminta perustuvat kattavaan, perusteltuun ja laadukkaaseen ongelmien ja tarpeiden analysointiin. Ne on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja toiminnon kannalta merkittäviin kysymyksiin.
• Alan/alueen edustus: Yhteenliittymässä on kumppaneita, jotka edustavat riittävästi asianomaista teollisuuden ekosysteemiä.
• Digitaidot: Missä määrin hanke-ehdotuksessa integroidaan digitaalisia taitoja yhden tai useamman toisiinsa liittyvän ammattiprofiilin koulutussisältöön.
• Vihreät taidot: Missä määrin hanke-ehdotuksessa integroidaan kiertotalouteen siirtymiseen ja talouden viherryttämiseen liittyviä taitoja yhden tai useamman toisiinsa liittyvän ammattiprofiilin koulutussisältöön.
• Selviytymis- ja palautumiskykyyn liittyvät taidot: Missä määrin hanke-ehdotukseen sisältyy taitoja, jotka liittyvät kykyyn sopeutua, hallita muutoksia ja huolehtia muista yhteisönä.
• Syväteknologiaosaaminen: Missä määrin hanke-ehdotukseen integroidaan syväteknologia-aloihin³¹  liittyvää osaamista (tapauksen mukaan).

Täydentävyys muiden toimintojen kanssa ja innovointi – Eurooppalainen lisäarvo 

• Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja hanke-ehdotus johtaa innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin.
• Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksesta käy selvästi ilmi transnationaalisuuden tuoma lisäarvo.
• Koulutusalan edustus: Yhteenliittymässä on kumppaneita, jotka edustavat riittävästi koulutuksen järjestäjiä.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

Käsite ja menetelmät

• Johdonmukaisuus: Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman asianmukaista, konkreettista ja tarkoituksenmukaista toimintaa, jolla täytetään nimetyt tarpeet ja joka johtaa odotettuihin tuloksiin.
• Rakenne: Työohjelma on selkeä ja ymmärrettävä, ja se kattaa kaikki vaiheet (valmistelu, toteutus, hyödyntäminen, seuranta, arviointi ja tulosten levitys).
• Menetelmä: Hanke-ehdotuksessa hyödynnetään esimerkiksi seuraavia osaamiseen ja ammatteihin liittyviä EU:n välineitä: EQF, ESCO, Europassi, EQAVET ja ESG.

Hankehallinto, laadunvarmistus sekä seuranta- ja arviointistrategia 

• Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hanke-ehdotuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toimintamuodolle.
• Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
• Tutkintojen tunnustamis- ja validointijärjestelyjen laatu: Järjestelyt ovat avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden ja periaatteiden mukaiset.

Kustannustehokkuus ja varainhoito

• Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu, ja on oikeasuhteinen hanke-ehdotuksen laajuuteen nähden. Sellaista teollisuuden ekosysteemiä koskevassa ehdotuksessa, jossa on jo käynnissä blueprint-yhteenliittymä, odotetaan esitettävän budjetti, josta käy selvästi ilmi, että päällekkäinen rahoitus estetään, koska se täydentää käynnissä olevan blueprint-yhteenliittymän jo tekemää työtä ja perustuu siihen.
• Varainhoidon valvonta ja laadunvarmistus: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, asiantuntijoiden vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Yhteenliittymän työohjelmaan kuuluu riippumaton ulkoinen laadunarviointi hankkeen puolivälissä ja sen päättyessä.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 25 pistettä)

Konsortion kokoonpano

• Rakenne: Kumppanuus koostuu osaamissopimuksen mukaisten laajamittaisten osaamiskumppanuuksien jäsenkumppaneista. Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä asianomaisia organisaatioita, kuten ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja teollisuuden organisaatioita, mukaan lukien pk-yritykset, joiden profiili, taidot, kokemus ja asiantuntemus ja hallinnollinen tuki takaavat hankkeen onnistuneen toteutuksen. Hakemuksesta käy ilmi ehdotetun kumppaniverkoston asiantuntemus ja sen edustavuus suhteessa kyseiseen osaamissopimuksen mukaiseen laajamittaiseen osaamiskumppanuuteen. Hakemuksia, joissa on mukana eurooppalaisia ja/tai yhteenliittymän kattamien maiden kansallisia työmarkkinaosapuolia, pidetään erityisen relevantteina. Yhteenliittymässä mukana olevien kumppaneiden olisi jakauduttava EU:n jäsenvaltioihin ja alueisiin niin, että yhteenliittymällä on hyvät mahdollisuudet toteuttaa hanke sen kattamissa maissa ja alueilla (mukana on esimerkiksi Euroopan laajuinen toimialajärjestö tai Euroopan tason työmarkkinaosapuolia).
• Sitoutuneisuus: Kumppanien panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. Vastuun- ja tehtävänjako on selkeä ja asianmukainen ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta osallistumisesta sen toteuttamiseen oman asiantuntemuksensa ja omien valmiuksiensa mukaisesti.
• Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen: Yhteenliittymään mahdollisesti osallistuvat ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot tuovat siihen olennaista lisäarvoa.

Konsortion hallinnointi ja päätöksenteko

• Tehtävät: Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan transnationaalisia verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä. Yksittäiset tehtävät on jaettu kunkin kumppanin taitotiedon mukaisesti.
• Yhteistyö- ja ryhmähenki: Hanke-ehdotus sisältää tehokkaan mekanismin, joka takaa, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko ja viestintä ovat korkealaatuisia.
• Hyöty: Yhteenliittymä tuo selkeää lisäarvoa ja hyötyä asianomaiselle laajamittaiselle osaamiskumppanuudelle.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

Vaikutukset ja tavoitteet

• Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten yhteenliittymän tulokset otetaan käyttöön asiaankuuluvan osaamissopimuksen mukaisen laajamittaisen osaamiskumppanuuden tavoitteiden ja sitoumusten mukaisesti.
• Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi hankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus ja ulottuvuus. Sillä varmistetaan paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla syntyvä vaikutus kohderyhmiin ja asianomaisiin sidosryhmiin, joilla on merkittävä asema asianomaisessa ekosysteemissä ja koulutuksessa, esimerkiksi niihin, jotka ovat liittyneet osaamissopimukseen. Siihen sisältyy toimenpiteitä sekä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä (tarvittaessa mukaan lukien koulutettujen henkilöiden lukumäärä) ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).

Viestintä, levitys ja näkyvyys

• Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä asianmukaiset toimenpiteet ja niiden aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti levitettyä sidosryhmille.

Kestävyys ja jatkuvuus

• Avoin julkaiseminen: Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien ja toisiinsa yhdistettyjen avoimien tietoaineistojen avulla, eikä se sisällä suhteettomia rajoituksia.
• Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selostetaan, miten kansallista ja alueellista käyttöönottoa koskevaa toimintasuunnitelmaa kehitetään. Hanke-ehdotuksessa esitetään toimenpiteet sekä (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoituslähteet, joiden avulla varmistetaan, että yhteenliittymän tuottamat tulokset ja hyödyt jatkuvat hankkeen päätyttyä.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 70 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 13 pistettä arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”, 16 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu”, 13 pistettä kriteeristä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja 11 pistettä kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella.

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää rahoituksen määrän hankkeen alustavan talousarvion, arviointitulosten ja 80 prosentin rahoitusosuuden pohjalta.

EU-avustuksen enimmäismäärät hanketta kohden ovat seuraavat:

• Kategoria -1 – Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät:
  • 1 miljoona euroa (kaksi vuotta kestävä hanke)
  • 1,5 miljoonaa euroa (kolme vuotta kestävä hanke)
• Kategoria 2 – Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymät (blueprint-yhteenliittymät):
  • 4 miljoona euroa (neljä vuotta kestävä hanke)

Rahoitustuki kolmansille osapuolille avustusten tai palkintojen muodossa ei ole sallittua.

Vapaaehtoistyön tekijöiden kustannukset ovat tukikelpoisia. Ne korvataan vapaaehtoisten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä³²  vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella. Pk-yritysten omistajille, jotka eivät saa palkkaa, aiheutuvat yksikkökustannukset ovat tukikelpoisia. Ne olisi korvattava pk-yritysten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä³³ ​​​​​​​vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (kuten tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä) vahvistetaan avustussopimuksessa. Tarkempia tietoja tämän oppaan C-osan osiossa ”Avustuskelpoiset välittömät kustannukset”.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

Footnote

• 1 https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC101581/lfna27939enn.pdf ↩ back
• 2 Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1223&langId=fi ↩ back
• 3 COM(2020) 102 final: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020DC0102 ↩ back
• 4 https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1501&langId=fi ↩ back
• 5 https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/home ↩ back
• 6 https://www.clustercollaboration.eu ↩ back
• 7 https://eit.europa.eu/ ↩ back
• 8 https://pact-for skills.ec.europa.eu/index_fi ↩ back
• 9 COM(2020) 102 final: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020DC0102 ↩ back
• 10 Esimerkiksi sisävesiliikenteen tai siviili-ilmailun alat kuuluvat osittain kahteen eri teollisuuden ekosysteemiin: matkustajaliikenne kuuluu ”matkailuun”, mutta tavaraliikenne kuuluu ekosysteemiin ”liikkuvuus, liikenne, autonvalmistus”. Vety on sen käyttötarkoituksesta riippuen merkittävä mahdollistaja seuraavissa ekosysteemeissä: liikkuvuus, liikenne, autonvalmistus, uusiutuva energia, energiaintensiiviset teollisuudenalat, rakentaminen, ilmailu-, avaruus- ja puolustusteollisuus. Hanke-ehdotuksessa olisi käsiteltävä vain yhtä ekosysteemiä. ↩ back
• 11 https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1415&langId=fi  ↩ back
• 12 https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1147&langId=fi ↩ back
• 13 Esim. kansalaisille tarkoitettu eurooppalainen digitaalisten taitojen puitekehys, yrittäjyysosaamiskehys ja eurooppalaiset tietoteknisen osaamisen puitteet (e-CF). ↩ back
• 14 https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1501&langId=fi ↩ back
• 15 https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/home ↩ back
• 16 https://www.clustercollaboration.eu ↩ back
• 17 https://eit.europa.eu/  ↩ back
• 18 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018H0604(01)&from=FI ↩ back
• 19 Luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideala ja matematiikka. ↩ back
• 20 Eurooppalaisissa ammatillisen koulutuksen ydinprofiileissa kuvaillaan ammattiprofiileja vastaavat keskeiset oppimistulokset, jotka ovat yhteisiä ja merkityksellisiä kaikkien EU-maiden kansallisille ammatillisen koulutuksen ohjelmille tietyillä ammattialoilla. ↩ back
• 21 MOOC (Massive Open Online Course) on kaikille avoin verkkokurssi, jolla voi olla rajattomasti osallistujia ja joka on avoimesti saatavilla verkossa. Videoitujen luentojen, lukemistojen ja harjoitustehtävien kaltaisten perinteisten kurssimateriaalien lisäksi moniin MOOCeihin sisältyy interaktiivinen käyttäjäfoorumi, jossa opiskelijat, professorit ja opetusassistentit voivat olla yhteydessä toisiinsa. ↩ back
• 22 Ks. toinen keskipitkän aikavälin tavoite vuonna 2015 annetuissa Riian päätelmissä: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/200c516d-b8de-4c2a-a233-218671296c8d/language-fi ↩ back
• 23 https://epale.ec.europa.eu/fi/practitioners-in-vet ↩ back
• 24 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52017DC0247 ↩ back
• 25 https://ec.europa.eu/education/education-in-the-eu/european-education-area_fi ↩ back
• 26 https://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/ ↩ back
• 27 https://unfccc.int/process-and-meetings/the-paris-agreement/the-paris-agreement ↩ back
• 28 https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:b828d165-1c22-11ea-8c1f-01aa75ed71a1.0003.02/DOC_1&format=PDF ↩ back
• 29 https://ec.europa.eu/info/strategy/recovery-plan-europe_fi ↩ back
• 30 https://europa.eu/new-european-bauhaus/index_fi ↩ back
• 31 Katso ’syväteknologian’ määritelmä sanastosta. ↩ back
• 32 https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/unit-cost-decision-volunteers_en.pdf ↩ back
• 33 https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/unit-cost-decision-sme-owners-natural-persons_en.pdf ↩ back